Luontohaaste osa 1. "Aloita blogi"

Palokkajärvi

Elämme kevättä 2020, ns. koronakevättä. Historiankirjoihin jää nämä ajat muistona Covid-19 viruksen pandemiasta, suurimmasta ja oudosta epävarmuustekijästä, näkymättömästä uhkasta - ajasta, jota emme ole kokenut koskaan aiemmin. 

Suuri maailmanlaajuinen hätä, sen monet eri muodot ja nämä ajat ovat laittaneet ajattelemaan asioita uusiksi. Uutisvirrat, pelot, kotikaranteenit, töiden ehtymiset ja taloudellinen epävarmuus on jokapäiväistä. Nämä ajat ovat opettaneet uuden välittämisen itsestä ja muista, pitämään välimatkat ihmisiin ja ihmisten keskuudessa. 

Työ jäi tauolle maaliskuun puolivälissä ja on ollut taloudellisesti harkitsevampaa aikaa, mutta vähemmälläkin pärjää. Niin olen aina tottunut elämään, köyhässä kodissa oli rikkautta pienet asiat, tarjoukset ja kierrätystalous.  Hitaat hetket, päivät ja viikot, on ollut aikaa - aikaa ajatella uudestaan. Liikkua, ulkoilla, hoitaa asiat pois kuin itsestään ja ei niin itsestään, kuten jokavuotinen veroilmoitus ja kesärenkaat.  

Erityisesti itselleni vuodesta 2014 alkaen luontokontakti on tullut yhä enemmän tärkeäksi. Omistan tarinani äitini muistolle: "Äiti, lähdit aikoinasi marjaämpäreinesi metsään ja minä taasen laitoin retkirepun selkään - luonnonrauhaa ja voimia etsimään metsästä".

Kiitän ystävääni, joka sai minut laittamaan nämä asiat, sanat järjestykseen (tämä on jonkin laulun säkeistöstä..) ja aloittamaan jo vuonna 2018 luodun blogin.  Toivon elämään tänään hetket sellaisina kuin sinä ne koet ja toivottamaan tervetulleeksi mukaani "Satunnaisille retkille" 

-kiitos sinulle! 

Hangasjärvi