Varjolan tila

 Tilan juuret alkavat jo 1800-luvulta. Kymin uittoyhdistys on Suomen ensimmäinen uittoyhdistys ja Kymin vesistöuitto ulottui aina Pielavedelle asti, johtaen läpi Keski-Suomen vesistöjen Päijänteeseen ja siitä Kymijokea pitkin aina Suomenlahdelle asti. Puuteollisuus oli tuolloin Suomen tärkeimpiä taloudellisia ja työllisyyttä tukevia elinkeinoja.

Kuusaankoski yhtyy Saraveteen, laskee kolmen suuren vesireitin vedet (Viitasaaren, Saarijärven ja Rautalammin vesistöt). Kuusaankoski on harvoja lähes luonnontilaisena säilyneitä Keski-Suomen mahtikoskia. Kuusaankosken tärkein saaliskala on järvitaimen, jonka luontaista lisääntymistä on havaittu ilahduttavan paljon. Koskeen pääsee nousemaan kalaa aina Päijänteestä saakka.

Kaikki täällä Varjolan tilalla alkoi siitä, että 1800 -luvun puolivälin tienoilla ohivirtaavalle Kuusaankoskelle tarvittiin uittopäällikkö. Uittopäällikkö alkoi rakentamaan Kuusaan kosken äärelle maatilaa ja koskelle rakennettiin uittoon tarvittavia väyliä.

Uittopäällikön maatila kasvoi vuosien varrella isoksi tilaksi, ja onkin viime vuosituhannen alkuvuosikymmeninä ollut varsin edistyksellinen: tilaa uudistettiin aktiivisesti, pellot salaojitettiin ensimmäisten joukossa,

Varjola oli ensimmäinen keskisuomalainen tila joka perusti rehuntuotannon AIV:hen ja paikkakunnan ensimmäinen traktori saapui koko kylän ihmeteltäväksi. Vanhan isännän tutkimustyön avulla tehtiin myös tärkeää tutkimusta maanviljelyn tehostamisesta Suomessa

Vuosikymmenten varrella koskialueen elvytystoimia on tehty useita, mm. uittokanava kunnostettiin vuonna 1993. Vanhat uittorakennelmat purettiin, sekä vesiuoma entisöitiin ja rantoja paranneltiin vastaamaan alkuperäistä lehtomaista puronotkelmaa.